Olen
matkalla Tukholmasta Helsinkiin. On maanantai-ilta. Laivassa on mukavan väljää. Mihinkään ei
tarvitse jonottaa. Yökerhossa bändi soittaa. Tai eihän se mikään yökerho tähän
aikaan ole. Lattialla muutama tanssiva pari. Pöydissä kaiken ikäisiä, perheistä
meihin ikäihmisiin.
Jo aiemmin ruokailussa
huomaan parinkymmenen nuoren tytön joukon. Ei kestä kauaa, kun tajuan, että he
ovat juniori-ikäinen muodostelmaluistelujoukkue. Jokaisella on valkoinen collegepusero. Kaikilla roikkuu kaulassa mitali. Hämärässä
en erota niiden väriä.
Yhtäkkiä tuo
joukko pelmahtaa yökerhoon. Tanssilattia saa eloa. Tytöt tanssivat keskenään,
kuka parin kanssa, kuka muutaman joukkuetoverinsa kanssa. Musiikki loppuu.
Bändi aloittaa uuden biisin. Tytöt
hajaantuvat eri puolille salia. Hakevat tuntemattomia tanssimaan. Vanhoja ja
nuoria miehiä, vanhoja ja nuoria naisia, perheitä, kaiken ikäisiä. Joku tanssii
parin kanssa. Jotkut muodostavat tanssivan piirin. Lattialla iloa, energiaa,
ennakkoluulottomuutta, hymyä, naurua, riehakkuutta. Perinteiset kuviot saavat
kenkää. Hyvin pian päässäni välähtää. Valkopuseroiset tytöt ovat enkeleitä,
maanantai-illan enkeleitä, arjen enkeleitä. Biisi loppuu. Sali on täynnä hyväntuulisia
risteilymatkustajia.
Siirryn
hetken kuluttua karaokebaariin. Eikä kulu aikaakaan, kun tyttöjoukkue tulee
sinne. Baari täyttyy lapsuudesta ja nuoruudesta. Tytöt osallistuvat jokaiseen
lauluun rytmisin taputuksin, tanssien ja esittämällä omia laulunumeroitaan. Elämä
valtaa baarin. Ilta päättyy koko joukkueen lavalla laulamaan Maamme-lauluun.
Yöllä unessa
palaan iltaan. Päässä alkaa soida tuttu biisi. ”Enkeleitä onko heitä päällä
tämän maan? Kumpa meitä eksyneitä mä yhden ees saattamaan saan….” Havahdun tyttöjen herättämiin ajatuksiin ja
tunteisiin. Havahdun heidän tuomaansa iloon
ja toivoon. Havahdun siihen, että elämä
on joukkuepeliä. Olen arjen enkeleiden parissa: minä ilmoitan teille ilosanoman.
Se on totta. Sitten uni taas vie.
Risto
Alaja
viikkiläinen
eläkeläispappi ja vapaaehtoistoimija
PS. Sinä
voit olla arjen enkeli. Yhteisvastuukeräys tarjoaa siihen oivan mahdollisuuden.
Keräyksen tuotosta 60% ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta Haitiin, jossa
tuetaan lasten ja nuorten koulutusta sekä koulujen rakentamista. Kotimainen
erityiskohde on Suurella Sydämellä-vapaaehtoistoiminta, johon menee 20%
tuotosta. Kirkon diakonia- rahasto ja hiippakuntien diakoniarahastot saavat 10%
tuotosta ja loput 10% ohjataan oman seurakuntamme valitsemaan kohteeseen. Lue enemmän: www.yhteisvastuu.fi ja ilmoittaudu Viikin kirkon Yhteisvastuun vapaaehtoiseksi: Outi Lantto tai Tarja Koivumäki (etunimi.sukunimi@evl.fi).
PS. Jos
haluat katsoa karaokevideon, googleta Ice Fantasy (Tikkurilan
taitoluisteluklubi) – Kuvat - Kuvat 2014-2015 – Leon Lurje pvä 2 – Fiilistelyä
laivalla. Älä ihmettele, että käväiset naapurikaupungissa ja –seurakunnassa
ja jopa naapurimaan aluevesillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti