Törmään usein
siihen, että ihmiset näkevät ympäristökasvatuksen pelkästään luontoon
liittyvänä kasvatuksena. Ympäristökasvattaja nähdään ”luontohörhönä”, joka
haluaa viedä koko kansakunnan mukanaan metsään tunnistamaan lajeja.
Kierrättäminen on hänelle ykkösjuttu ja kasvissyönti tietenkin. Kaikki nähdään
ekohörhö- lasien läpi. Näitä laseja harva haluaa omalle nenälleen asettaa.
Omalta
osaltani näen ympäristökasvatuksen ihmisten-hyvinvointi-lasien läpi. Uskallan
jopa väittää, että Jeesus oli merkittävä ympäristökasvattaja. Mutta miten Jeesus
liittyy ympäristökasvatukseen?
Ympäristökasvatuksen
tavoitteena voidaan nähdä kestävä, hyvinvoiva ja tasa-arvoinen ympäristö.
Tavoite ei koske vain ekologista ympäristöä, vaan ihminen toimii myös osana mm.
poliittista, kulttuurista ja sosiaalista ympäristöä. Nämä ihmisen luomat ympäristöt
rakentuvat moninaisiin näkymättömiin vuorovaikutussuhteisiin. Kukoistavassa
ympäristössä ihmiset tuntevat voivansa aidosti vaikuttaa omaan ja muiden
elämään hyvinvointia tuottavalla tavalla. Yhteisöllisyys onkin sosiaalisen hyvinvoinnin
yksi tärkeimmistä edellytyksistä.
Näen
itse Jumalan valtakunnan mahdollisuuden maan päällä, ihmisten keskellä. Emme
vain osaa elää sitä vielä todeksi. Mielestäni ympäristökasvatuksen tavoitteet ovat
sellaisia, joihin Jeesuskin toiminnallaan tähtäsi. Jeesus korosti sosiaalisen
yhdenvertaisuuden toteutumista sanomassaan Jumalan valtakunnasta. Köyhät ja
rikkaat kutsuttiin syömään saman pöydän ääreen tasa-arvoisina Jumalan lapsina.
Jeesuksen ristinkuolema voidaan nähdä kasvatuksellisena tapahtumana. Siinä
kulminoitui sosiaalisen ympäristön pahoinvointi, joka purkaantui yhteisön
päätöksenä tuomita Jeesus ristille.
Huolehtimalla
ympäristöstämme huolehdimme myös lähimmäisistämme, lähellä ja kaukana. Fyysisen
ympäristön pahoinvointi aiheuttaa kärsimystä sosiaalisessa ympäristössä ja
toisinpäin. Ympäristön pahoinvointi on oman pahoinvointimme perusta, sillä
kaikki toimintamme ja kehityksemme on riippuvaista ympäristöstämme. Mielestäni Jeesus
toimi oikeudenmukaisemman tulevaisuuden puolesta keskittyen sosiaaliseen
hyvinvointiin. Omassa ympäristökasvatuksessani puen päälle aina ihmisen-hyvinvointi-lasit.
Ne auttavat näkemään myös ihmisen osana ympäristöä.
Emma Kurenlahti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti